 |
Lavansaari on Suomenlahden ulkosaarista Suursaaren
jälkeen pinta-alaltaan toiseksi suurin, mutta väkiluvultaan suurin. Ennen Talvisotaa
asukasluku oli noin 1200, enimmillään vuonna 1925 1335 henkeä. Asutus sijoittui saaren
pohjoisosaan kolmeen kylään: Pohjakylään, Lounatkylään ja Klauksen kylään.
|
 |
Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat Suursuonmäen
kalmistosta ja ne ajoittuvat esiroomalaiselle rautakaudelle, 500 - 0 vuotta ennen
ajanlaskumme alkua. Ensimmäisen vakituisen, ruotsinkielisen asutuksen saari sai
viimeistään 1300-luvun alkupuolella. Nämä asukkaat karkotti ja tuhosi Ruotsin ja
Venäjän välinen vuonna 1570 alkanut sota. Uudet, suomenkieliset asukkaat alkoivat
muuttaa saarelle 1630-luvun lopulla nykyisen Kotkan ja Viipurin väliseltä rannikolta.
|
 |
Lavansaarelaiset olivat alkuun kalastajia ja
hylkeenpyytäjiä. Pietarin ja Viipurin kaupunkien voimakas rakentaminen sekä saaren
erinomainen, suojainen satama tarjosivat mahdollisuuden 1800-luvun loppupuolelta alkaen
myös kukoistavaan kauppamerenkulkuun. Lavansaaren rekisteröityyn kauppalaivastoon kuului enimmillään
78 (vuonna 1915) lavansaarelaisten omistamaa suurta purjealusta, kaljaaseja
ja kuunareita. Rekisteröimättömiä, alle 20 rekisteritonnin jahteja oli
lisäksi useita kymmeniä. Ensimmäinen maailmansota ja
Neuvosto-Venäjän rajojen sulkeutuminen vähensivät rajusti saarelaisten
kauppamerenkulkua.
|
 |
Tarton rauhassa 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän
välinen raja vedettiin niin, että lavansaarelaisten parhaat nuottakalastuspaikat
jäivät Venäjän puolelle. 1920-luku oli köyhää sopeutumisen aikaa, jolloin
kehitettiin kalan tehokkaampia pyyntimenetelmiä, perattiin uusia nuotanvetopaikkoja,
perustettiin kalanjalostamoja, alettiin kehittää matkailua elinkeinoksi ja jotkut
osallistuivat kieltolain aikana jopa viinan salakuljetukseen hengissä pysyäkseen.
|
 |
Ennen talvisodan syttymistä vaurastuminen oli
päässyt jälleen hyvään alkuun. Kaikki oli jätettävä 10. päivänä lokakuuta 1939
kahden tunnin varoitusajalla sodan uhatessa. Sota syttyi 30.11.1939. Lue
Jalo Suursohon kertomus tuolta hetkeltä!
|
 |
Sodan syttymisen jälkeen
Suomenlahden ulkosaariin suomalaiset ovat päässeet ensimmäisen kerran kesällä 1992,
jolloin kotkalainen varustamo järjesti Kotkasta useita laivamatkoja
Lavansaareenkin. Sen jälkeen kului taas yli 10 vuotta, ennen kuin saariin on
jälleen päässyt hyvin rajoitetusti venäläisistä satamista ja venäläisillä
aluksilla tai helikoptereilla. Usein on jo sovitut retket peruttu viime
hetkellä vedoten sotaharjoituksiin tai siihen, että maihinnousu ei ole
tarkoituksenmukaista. |